Tyypillisin syy ”ristiriidalle” on, että syke on liikunnan aikana ollut niin alhainen, ettei se täytä liikunnan kriteereitä. Kevyeksi liikunnaksi lasketaan jaksot, jolloin hapenotto on ollut vähintään 4 min ajan yli 2 METiä. Reippaaksi liikunnaksi määritetään mittausjaksot, joissa hapenotto on ollut 40 - 60 % arvioidusta maksimihapenotosta ja rasittavaksi liikunnaksi puolestaan mittausjaksot, joiden kuormitus on yli 60% maksimihapenotosta. Siten esimerkiksi lyhyt intervallityyppinen harjoittelu, kuntosaliharjoittelu, Pilates- tai joogaharjoittelu tai hyvin kevyt kestävyysliikunta (esim. koiran ulkoilutus) eivät useinkaan ole teholtaan sellaisia, että niillä olisi sydän- ja verenkiertoelimistön terveyden kannalta merkittäviä vaikutuksia. Kokonaisvaltaisen liikuntaohjelman tulisi kuitenkin sisältää monipuolisesti eri tyypistä liikuntaa, mistä asiakasta on hyvä muistuttaa. Hyvinvointianalyysi ottaa kantaa ainoastaan sykettä kohottavan liikunnan terveysvaikutuksiin.


Katso myös tämä artikkeli:

Kuinka menetelmä erottelee stressin, palautumisen ja liikunnan toisistaan?